Halloweenin kunniaksi päätin nyt kerrankin askarrella meille kurpitsalyhdyt, sen enempää asiaa miettimättä ryhdyin tuumasta toimeen. Ostin pari pientä kurpitsaa ja nakersin niihin naamat. Asetin tuikut paikoilleen, sytytin ja olin ihan tyytyväinen hieman reppanaan lopputulokseen.
Mutta. Kun painoin ulko-oven perässäni kiinni hymy hyytyi ja se iski välittömästi, nimittäin järjetön tulipalon pelko! En tainnut saada edes ulkovaatteita pois päältäni, kun oli jo mentävä googlettamaan: kurpitsalyhty syttyi palamaan. Että se siitä nautinnosta.
Muutaman minuutin välein oli käytävä raottamassa sälekaihtimia ja tarkkailtava, jokohan ne nyt roihuaa. Haistelin sisällä ilmaa, että josko ulkoa kantautuisi palavan kurpitsan haju. Sairasta.
Odotin naapureiden pimputusta, että hei teidän lyhdyt palaa. Kävin siirtelemässä kurpitsoja ja kurkkimassa kansien alle, että josko sisäpinta mustuu.
Ei mustunut, mikään ei syttynyt palamaan, eikä kukaan tullut pimpottamaan. Ainut haitta oli ranteen kipeytyminen sälekaihtimien ränkläämisestä.
Note to self: jätä ensi vuonna tekemättä tai osta sähkökynttilöitä (hmmm... sade ja sähkökynttilät. Siinähän voi vähintäänkin koko rivitalo roihahtaa oikosulun seurauksena).
//K
Voi sinua ihanuus; ajatus ja tekele varsin ihasttavia. Pelonsekainen googlettaminen ja vahtiminen ei. Ensi vuodeksi kehitettävä kaikenkestävä kurpitsasuunnitelma :) t. mrs yltiöpositiivinen
VastaaPoistaNiin se on tehtävä! Jotenkin työn touhussa pääsi unohtumaan, että olen "hieman" ylivarovainen tuon tulen kanssa:)
Poista