Eteisremppa etenee

Minä virkkasin korin. Mies maalasi lattiat, asensi lattialistat, kittasi listojen päät ja maalasi ne, teki kynnykset ja maalasi ne, kiinnitti tuliaisina tuomansa Dotsit ja kantoi ylimääräisen oven varastoon. Hyvä, meidän tiimi!

//T

Sohvanpohjalta

En ole lähimainkaan niin kipeä, etten voisi nousta jalkeille, mutta mukavahan sohvalla on pötköttää, napata pari kuvaa sammakkoperspektiivistä ja tarkistaa silloin tällöin CarpetVistan kelim-mattotilanne. Tuo linnamme kylpy- ja makuuhuonesiipeen johtava käytävä kaipaisi mattoa. Kai se on vielä hankittavakin, kun käytävä vaatii.

//T

Tiskit

Kuivauskaapin puuttuminen ei ole ainakaan toistaiseksi käynyt kiristämään hermoja niin paljon, että olisin ryhtynyt kehittelemään omaa ritiläviritystä astiakaappiin. Sen sijaan Ikean tabletit alkoivat kyllästyttää siinä määrin, että raidoitin pari kulahtaneinta valkoisen spraymaalin lopulla.

//T

Lisää tiskirätinpunaista

Pari vuotta sitten pyörittelin ideaa rottinki- tai muovikorin jatkamisesta trikookuteella. Tänään, loman aloituksen elähdyttämänä, panin töpinäksi. Parempi myöhään, sanoisin. Muutaman kokeilun jälkeen sanoisin myös, että kaksi kerrosta korallinpunaista on kiva, mutta kolme jo hiukka liikaa. Kokeilin korkeampaakin reunaa ja ruukkumaista muotoa, mutta yllättäen kävi niin, etten aivan saavuttanut tavoittelemaani symmetrian tasoa. Harjoitukset jatkuvat.

//T

Violettia valoa

Nyt meillä on Vihervalo! Kaunis kapistus. Plussa-korttia vilauttamalla ja erinäisiä alennus- ja pistekuponkeja luovuttamalla hintakin pyöristyi siedettäväksi. Hiukan yllätyksenä tuli valon violetti väri, mutta en mukise - yrttien ehdoillahan tässä toki eletään. Ne tarvitsevat nimittäin yhteyttämiseen juuri punaisia ja sinisiä aallonpituuksia. On se tarkkaa. Seuraavaksi kipuan kaivauksille yläkerran varastoon ja etsin pari punasaviruukkua noiden harmaiden ikealaisten seuraksi. Yritit ruukkuihin ja valo yöksi päälle - riittää naapureilla puhuttavaa.

//T

Vaihtelua

Kauan mielessä kytenyt ajatus toteutui, kun raahasimme ruokapöytämme makuuhuoneeseen ja kannoimme makuuhuoneessa majailleen työpöydän olohuoneeseen ruokapöydäksi. Ruokailuhetkissä on nyt uutta, intiimimpää tunnelmaa. Kokonaisuus on entiseen verrattuna kevyempi, mutta myös jonkin verran rauhattomampi. Noita tuoleja ja jalkoja on niin moneen lähtöön.

Muistatteko, kun kaipailin olohuoneen seinälle mustavalkoista ristipistotyötä ja jotakin korallinpunaista? Voilà! Ainekset ovat kasassa, tarvitaan enää vähän tuunausta. Pistot eivät kyllä ole ristipistoja, mutta samapa tuo, minulle. Taulut ja langat löytyivät yhdellä ja samalla kirpparireissulla.

//T

Korallinpunaista

Kudoin bambulangasta tiskirättejä ja sain näin kotiimme kaipaamaani korallinpunaista. Tätä lisää! Klipsivalaisimen tuotatin Ikeasta. Mies lupasi lyhentää valaisimen johtoa, joka kuvassa yrittää piilotella tulppaanipurkin takana.

//T

Joka paikan lasit ja lautaset

Meillä on aika paljon astioita. Lasitavarapuolella ehkä pärjäiltäisiin tiukan paikan tullen pelkällä Iittalan Verna-sarjalla. Sarjan viinilaseista voi juoda melkein mitä tahansa (kaikista laseista ei siis todellakaan voi juoda kaikkia juomia, jolloin laseja pitää olla "aika paljon"). Verna Maxi -lasi on oiva isoon janoon ja passeli myös janoisille kukille. Meillä tulppaanikimppu on useimmiten juuri Verna-tuopissa.

Yhdellä aterinsarjallakin pitäisi ihmisen periaatteessa pärjätä. Ilmoitin kuitenkin hieman ennen joulukuun juhlasumaa alkavani keräillä Hackmanin Lion-sarjaa jo hankkimamme Iittalan Citterio 98:n rinnalle. Joulu meni, ja sarja alkaa olla "keräilty". Kiitos!

Kuvan lautaseltakin (iänikuista ja ihan parasta Teema-sarjaa) voi syödä melkein mitä tahansa. Ainakin puuroa, keittoa, pastaa, laatikoita, risottoa, nuudelimössöjä ja jäätelöä. Ja salaattia, toki. Meinasi ihan unohtua.

//T

Tauluseinäpäivitys

Synkän taulukollaasinalun ilme raikastui ainakin asteen, kun käänsin parista taulusta mustan paspiksen valkoisen kääntöpuolen esiin. Tekemäni ruksitaulu on seinän uusin tulokas. Nykyisen sommitelman yläpuolelle metsästän vielä paria kolmea pienempää taulua. Hakusessa on ainakin mustavalkoinen ristipistotyö ja joku kiva kuva, jossa on vähän korallinpunaista. Missähän niitä myydään? Ehkä samassa paikassa, josta löytyy myös täydellinen ruokapöytä. Imuri puolestaan löytyy siivouskaapista, ja sillä saisi nuo pöydänalusroskat pois.

//T

Keittiöstä, taas

Kuten huomaatte, en ole kyllästynyt kuvaamaan keittiötämme. Onneksi kaikki ei ole vielä valmista, vaan pientä laittamista löytyy ja jollei löydy, sitä keksitään. Esimerkiksi koukkutankoon voisi kiinnittää klipsivalaisimen, kun pistorasiakin on näppärästi hollilla. Seinävalaisimen kiinnittäminenkään ei ole poissuljettua, mutta seinän rei'ittämistä pitää harkita tarkkaan. Tai olisi pitänyt.

Keittiön ikkunalaudalle hingun Kekkilän vihervaloa. Jonkinlainen yrttivalo on ollut ostoslistalla pitemmän aikaa ja nyt näyttäisi siltä, että ainakin ulkonäön puolesta etsintä on päättynyt. Se mahtuuko ikkuna aukeamaan onkin kokonaan toinen juttu.

//T

Keittiön viimeistelyä

Kävin Ikeassa. Hankin lasipurkkeja, pari veitsimagneettia, toisen koukkutangon ja siihen vähän viinilasitelinettä, yrttipurkkia ja ässäkoukkua. Hyvästi, minimalismi.

Vanhan keittiön purku paljasti kolon, joka on alunperin palvellut viileäkaappina. Olisimme voineet peittää kolon levyllä, mutta hyvän säilytystilan hukkaanheitto olisi tuntunut vähän hölmöltä. Mies asensi yllärinurkkaan hyllylevyt, ja minä täytin hyllyt purkeilla. Samalla jauhokaapista tyhjeni yksi hylly astioille, ja kotitaloutemme siirtyi peruuttamattomasti purkittajien leiriin.

Looginen paikka senkin kannen vallanneille keittokirjoille olisi tietysti hylly, mutta se on nyt varattu purnukoille. Ehkä päädyn laittamaan hyllyyn sekä kirjoja että purkkeja. Ehkä tämä tavaroiden kierrätys paikasta toiseen ei lopu koskaan. Ehkä sen ei tarvitsekaan.

//T

Uutta kohti

Lapsena joulunpyhien päättyminen oli musertavaa. Aikuisena aika kuluu nopeammin, ja nyt tiedän, että kohta meillä on taas joulu ja siinä välissä monta ihanaa arkipäivää ja juhlahetkeä. Muutakin on varmasti luvassa, mutta sitä on turha murehtia etukäteen. Tässä viimeiset jouluisat räpsyt kodistamme.

 

//T

24. Paperipossu

Matkusteleva lähipiiri on suuri ilo, tuliaisia kun on aina mukava saada. Italiasta löytyi pojalle hauska leikkaa, taittele ja liimaa eläinkäsinukkeja -kirja, jonka ikäsuositus, 3-8-vuotiaille, on yhtä optimistinen kuin eteläeurooppalaisten käsitys lainanmaksukyvystään. En jaksanut odottaa lapsen hienomotoriikan kehittymistä hetkeäkään kauempaa, vaan askartelin ensimmäisen elikon, suloisen possun, aatonaattoiltana pipareiden koristelun ja lahjojen paketoinnin lomassa.

Pääsiäistä varten kirjasta löytyy niin pupu kuin tipukin. Ja lammas.

//T

23. Kuusenkorvikkeet

Vaikka kuusemme jää tänäkin vuonna metsään, muita puita meillä kyllä riittää. Huonekuusen pitäisi vihertää ensi joulunakin. Paperikuuset (ohje täältä) muistuttavat siinä määrin lennokkeja, että ne oli nostettava kaapin päälle.

Eteisen liitutaulukuusi sai tänä jouluna seurakseen joulupukin ja poroja, näin minulle kerrottiin. Ja washiteippitähtiä, joiden määrässä vähemmän olisi hyvinkin saattanut ollut enemmän. Teippitähdet voisivat muuten toimia kivasti ikkunassa, jossa keskitähti tulisi paremmin näkyviin.

//T

22. Korttitalkoiden satoa

Lautasliinoja ja decoupage-lakkaa, kartonkia, sakset ja liimaa. Esillepanoa varten ylijäämäpala vaneria, pätkä narua ja tietysti paperitähti. Kun nyt aloittaa, ehtii ensi jouluksi askarrella kortin kaukaisemmillekin sukulaisille.

//T

18. Rakas joulupukki

Haluaisin yhden tai useamman seuraavista. Tai sanotaan että kaikki. Olen ollut niin kiltti kuin tässä maailmassa kannattaa olla. 

Metsäjuliste täältä.
Teatterijuliste täältä.
Ruudukko täältä.
Kaakaosilmät täältä.

//T

17. Yhtä juhlaa

Joulukuu on juhlakuu. On omat ja lapsen syntsät, kummipojan synttärit ja viikon päästä vielä ne yhdet isot. Siis silkkaa juhlaa ja närästystä koko kuukausi. Koska vain laiska töitään luettelee, tyydyn ainoastaan toteamaan, että peruin työkiireiden takia eiliseksi suunnitellun Ikean-reissun. Kyllä kirvelee sekin.

Sekä korttitaide että kakkutikkarit (valkosuklaa-sitruuna-turkinpippuri) ovat taitavan siskoni käsialaa. Tuo musta läpyskä yläkuvassa on yksi harvoista Ikean heräteostoksista, jota ei ole tarvinnut kiikuttaa häntä koipien välissä kirpparille. Se on nimittäin pestävä kakunalusmuovi. Ei siis enää vettyneitä, repeileviä kakkupapereita mieliharminani! On se onni.

//T

16. Paperitähdet

Kuten aikaisemmin kerroin, innostuin taittelemaan timanttien lisäksi myös paperisia tähtiä. Toisin kuin timantit nämä koristeet ovat todella helppoja tehdä ja onnistuvat suurpiirteisemmältäkin askartelijalta. Jos et ole vielä törmännyt tähtien taitteluohjeeseen, käy tsekkaamassa yksi versio vaikka täältä.

Lehtikuusen oksa ei oikeastaan koristeita kaipaa, mutta kuusen oksille nuo pikkutähdet istuisivat täydellisesti. Minikokoiset lasipallot on ostettu muutama vuosi sitten Ikeasta.

//T